Keskiviikko! Vihdoinkin!! Ihmetteleekös joku kenties miks mä iloitsen tavallisesta arkipäivästä? Syynähän on tietty se, että tänään on palokuntaa! Se on ihana paikka täynnä hyvii tyyppei, siel oppii hyödyllisii taitoi ja (rumpujen pärinää) siel myydään limuu ja karkkii :)
Onko mitään ärsyttävämpää tapaa herätä kuin se, että oma kello soi (mut laitoin sen pois päält ja päätin levätä "vain hetken"), mutta herääki sit siihe, et veljen toisen kello soi noin 100 kertaa. Omatunto sitten käskee mennä herättään nukkuvan estääkseen sen koulusta myöhästymisen. No nyt on kumpiki heränny, ei myöhästytä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttia kehiin, se ilahduttaa aina!